Kongressiedustaja Frank Underwood luulee olevansa varma valinta ulkoministeriksi autettuaan uutta presidenttiä Valkoiseen taloon, mutta huomaa ikäväkseen että takahuoneen sopimus on vaivihkaa kuopattu virkaanastujaisten myötä.
Kongressiedustaja Frank Underwood (Kevin Spacey) luulee olevansa varma valinta ulkoministeriksi autettuaan uutta presidenttiä Valkoiseen taloon, mutta huomaa ikäväkseen että takahuoneen sopimus on vaivihkaa kuopattu virkaanastujaisten myötä. Kiukkua pihisevä mies pitää kuitenkin pokerinsa ja aloittaa kunnianhimoisen mutkikkaan ja häikäilemättömän varjo-operaation, ei kostaakseen, vaan junaillakseen asiat kaikesta huolimatta täysin oman mielensä mukaisiksi.
Tilausvideopalvelu Netflixin esikoissarja on huikean kiero, komean synkkä ja poliittisissa koukeroissaan vetoavan elegantti sarja Washingtonin varjopeleistä. Sopranosin ja West Wingin risteytyksenä ehkä helpoimmin luonnehdittava sarja luo jännittävän erilaisen polittisen jännärin, joka punoo herkullisen valtanäytelmän nykymaailman tunnetuimman hovin puitteisiin. Washingtonin politiikka välittyy kaikessa korostetussa eleganssissaan lobbareineen ja kähmintöineen koukuttavana palapelinä, joka saa takavuosien West Wingin vaikuttamaan lastentarhan leikkipihalta ja Sopranosinkin pikkupuuhastelulta.
Politiitkan vastapainoksi — tai oikeastaan sen erottamattomaksi osaksi — sarja luo jännittävän ihmissuhdepiruetin, johon kuuluu kongressiedustajien ja Valkoisen talon lisäksi Underwoodin vaimo (hyvin vahvan roolin vetävä Robin Wright), joukko toimittajia, kätyreitä, ostettuja miehiä, maksettuja naisia, ay-miehiä, ex-rakastajia, nuoruuden ihastuksia ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tuhti draama ei kilpaile jännityksen kanssa huomiosta vaan nivoutuu huomaamatta osaksi yhtä suurta ristiretkeä.
Kevin Spaceyn ja Robin Wrightin vetämä näyttelijäkaarti ansaitsee kaikki superlatiivit osalleen, sillä siinä määrin elävästi ja vivahteikkaasti hahmot ponnistavat ruudulta katsojan iholle. Edes Spaceyn hahmon ajoittainen kameralle puhuminen ei haittaa tapahtumiin uppotumista, päinvastoin. Osa kunniasta täytyy antaa myös osaaville ohjaajille, joiden rivistä löytyy tuttuja nimiä elokuvapuolelta ja mm. sarjojen Sopranos ja Boardwalk Empire taustoilta.
Sarja pohjautuu itsekin politiikassa toimineen englantilaisen Michael Dobbsin samannimiseen romaaniin (1989) ja sen pohjalta tehtyyn brittisarjaan (1990).
Erinomainen kuva näyttää yhtä hyvältä kuin alunperin Netflixiltä verkon yli katseltuna, joten Blu-ray ei tunnu mullistavan tilannetta millään tavoin. Komeasti kuvattu ja viimeisen päälle huoliteltu kuva edustaa parasta tasoa, mitä television puolella on nähty sitten HBO:n John Adamsin. Hillitty, mutta hienosti läsnäolon tuntua ja jännitystä ruokkiva ääniraita on sekin hyvin tehtäviensä tasalla. Ekstroja levyille ei ole eksynyt. Pieniä risuja täytyy antaa hieman epäkätevästä pahvikotelosta ja jaksojen valintaan tarpeettoman kömpelöstä valikkosuunnittelusta. (IJ)