“Kuka ajaa punaisella Jaguarilla, jee jee Jerry Cotton”, lauloi Kontra 1970-luvun lopulla.
“Kuka ajaa punaisella Jaguarilla, jee jee Jerry Cotton”, lauloi Kontra 1970-luvun lopulla. Iskelmiä ei kirjoitella populaarikulttuurin aitojen yli, jos kyseessä ei ole käsite. Cotton oli tätä jo 1960-luvun heti alusta, kun alunperin saksalaiseen tyyliin yksioikoisen pulpsankarin julkaisuoikeudet hankkinut oululainen Kolmio-Kirja alkoi lisätä seikkailuihin omintakeista huumoria päätoimittajansa Seppo Tuiskun johdolla.
Kontran Moog Konttinen ymmärsi kaikenlaisen roskakulttuurin keräilijänä Cottonin arvon juuri suomalaisena virityksenä.
Myös saksalaisilla on oma nostalgiansa. Muutenhan uusintaversioita ei tehtäisi, ja vanhoja George Naderin tähdittämiä elokuvia katseltaisi.
Yllättäen tämä uusi versio pannaan aika tavalla kieli poskelle, mutta farssimaisesti. Phil Deckeristä on tehty täysi tonttu. Itse Cotton menettelee. Ykkösdaami Monica Cruz näyttää hätkähdyttävästi siskoltaan.
Kaikki puhuvat saksaa, mikä taustaa ajatellen toimii. Oulunmurrekin olisi perusteltu.
Heti alussa tulee tympeä tunne, kun sankari ajelee upouudella Jaguar XKR:llä Nykin katuja. Paradoksi toimi samoin myös aikoinaan Miami Vicessa. Kukaan ei tunnu ihmettelevän, kuinka etsivällä on varaa ajella tällaisella autolla. Ei palkalla, ehkä lahjuksilla. Kaiken kaikkiaan uusi urheilujagge ei ole edes hienolle merkille kunniaksi, koska pääsuunnittelijan tausta Aston Martinilla näkyy niin selvästi. Onneksi punainen E-type korvaa tämän rumiluksen loppupeleissä.
Keskitason kuva ja ääni. Ei ekstroja. (PS)