Tämä on­kin ai­ka­moi­nen yllä­tys. Fan­ta­siae­lo­ku­va ot­taa ase­tel­man­sa vam­pyy­ri­te­le­vi­sio­sar­jo­jen kli­seistä. Van­hem­pi mies ja poi­ka kiertävät Yh­dys­val­to­ja pae­ten jo­tain. Poi­ka me­nee vä­ki­sin kou­luun, tu­tus­tuu mu­ka­vaan tyttöön ja uh­kaa pal­jas­taa olin­paik­kan­sa uh­kaa­jil­le.

Nyt ky­se ei kui­ten­kaan ole vam­pyy­reis­ta, vaan ul­koa­va­ruu­den oliois­ta. Jol­lain ih­meen kons­til­la ai­ka­mois­ta räis­kintää sisältävä tie­to­ko­ne­pe­lin kor­vi­ke py­syy ka­sas­sa ja jak­saa viehättää kat­so­jaa. Suu­ri an­sio lan­keaa sym­paat­ti­sil­le hen­kilö­hah­moil­le, lo­pul­ta so­pi­vas­ti kli­seitä rik­ko­val­le ker­ron­nal­le ja hyväl­le ryt­mi­tyk­sel­le.

Ta­ri­na pe­rus­tuu Pit­ta­cus Lo­ren ro­maa­niin. Elo­ku­va­na se muis­tut­taa so­pi­vas­ti X-Fi­le­sia ja Dolph Lundg­re­nin pääo­sit­ta­maa kult­tik­las­sik­koa Mus­ta en­ke­li (Dark An­gel, 1990). Oh­jaa­ja D.J. Ca­ru­son taus­tal­la on myös kult­ti­mai­nees­sa ole­va The Sal­ton Sea (2002). Osan­sa on myös sillä, että pää­hen­kilön koi­ra on il­mi­selvä kun­nia­no­soi­tus Ed­gar Ri­ce Bur­rough­sin en­si­ro­maa­nil­le Mar­sin san­ka­ri (Un­der the Moons of Mars/P­rin­cess of Mars, 1912), jos­sa san­ka­rin tur­val­li­suut­ta val­voo Woo­la. Pian­han tämä­kin klas­sik­ko­seik­kai­lu nähdään val­ko­kan­kaal­la, eikä siinä jä­tetä mar­si­lais­ta koi­raa hyö­dyntämättä.