Kaa­va­mai­nen, epä­toi­voi­sen ei-hol­lywood­mai­nen draa­ma sis­kok­sis­ta (Ni­co­le Kid­man ja Jen­ni­fer Ja­son Leigh), jot­ka ryh­tyvät pur­ka­maan vuo­sien ajan pa­tou­tu­nei­ta trau­mo­ja toi­sen häi­den al­la.

Sees­tei­ses­ti ete­nevä ta­ri­na on sa­tu­roi­tu kylläs­ty­mis­pis­tee­seen as­ti mo­ni­nai­sil­la sek­suaa­li­suu­teen liit­ty­villä alasä­vyt­teillä ai­na pu­ber­tee­tis­ta, pettä­mi­seen ja hyväk­sikäyttöön. Ajoit­tain li­be­raa­li dia­lo­gi ja li­kai­sen pik­ku­tuh­ma ku­vas­to, yh­dis­tet­tynä ar­ki­seen elämän­ku­vauk­seen pyr­kivät luo­maan is­kevää to­den­tun­tua, on­nis­tuen vain vai­kut­ta­maan las­kel­moi­dul­ta. Tämän vuok­si ta­ri­nal­la ei myöskään ole var­si­nais­ta kaar­ta.

E­lo­ku­van va­lo­pilk­ku on Jack Blac­kin esittämä selkä­ran­ga­ton sul­ha­nen, jo­ka tun­tuu ku­vit­te­le­van it­sensä jo­kai­sen vas­taan tu­le­van nai­sen sän­gyyn, mut­ta lo­pul­ta yltää vain paa­saa­maan ja vol­lot­ta­maan silmänsä päästään. Black löytää tässä it­sestään yllätävän ste­ve­bus­ce­mi­mai­sia sä­vyjä.