Val­koi­nen ros­kavä­ki ei su­vait­se sek­suaa­li­sia iden­ti­teet­tik­rii­sejä. Se tie­detään. Yh­dys­val­tain poh­joi­so­sis­sa juo­daan vii­naa, syyl­lis­tytään pi­kai­suuk­sis­sa teh­tyi­hin vä­ki­val­lan­te­koi­hin. Nais­ten ase­ma ei ole ra­poi­nen. Kaik­ki tämä tie­detään. Kai­ke­ti to­si­ta­pauk­seen pe­rus­tu­va ta­ri­na pys­tyy kos­ket­ta­maan myötä­tun­non rip­peitä, mut­ta lo­pul­ta kai­ken raais­ta­vuu­den kes­kellä kat­so­ja jou­tuu ky­symään, mitä tai ketä tämä aut­taa. Pa­ho olo tästä ai­na­kin tu­lee. Hi­la­ry Swan­kin suo­ri­tus po­jas­ta tytön ruu­mis­sa to­ki an­sait­si Os­ca­rin­sa.