Tei­ni­tyttö Jae-young myy it­seään van­hem­mil­le mie­hil­le ystävänsä Yeo-ji­nin hoi­taes­sa ta­lous-, mark­ki­noin­ti- ja var­tioin­ti­puol­ta. Jae-young us­koo naut­ti­van­sa työstää, si­tou­tuen asiak­kai­siin­sa ris­keistä huo­li­mat­ta – tai juu­ri niistä joh­tuen. Tei­ni-ikään kuu­lu­va eh­dot­to­muus ja yk­sioi­koi­suus sel­viää mo­lem­pien tyttö­jen va­jaa­mie­li­sestä toi­min­nas­ta. Nuo­ru­kais­ten mo­raa­lia ja fy­siik­kaa koe­tel­laan useaan ot­tee­seen. Ystä­vyy­den kestä­vyys, eri­tyi­sistä olo­suh­teis­ta huo­li­mat­ta, on poik­keuk­sel­lis­ta.

Ak­te­ja he­ku­moi­vil­le: tyhjänpäiväi­nen tir­kis­te­ly on jä­tet­ty pois. Mie­len­kiin­to koh­dis­te­taan toi­min­nan taus­toi­hin. Kos­ton­hi­moi­sil­le: oi­keu­tuk­seen suo­daan ker­ran­kin mah­dol­li­suus. Jul­ma ta­pah­tu­ma­ket­ju al­kaa aue­ta lä­hi­pii­ril­le­kin.

Tei­nip­ros­ti­tuu­tion laa­juus Aa­sian man­te­reel­la ei ole jää­nyt huo­maa­mat­ta myöskään yh­deltäkään län­si­maa­lai­sel­ta. Am­mat­ti­lai­nen us­kot­te­lee nau­tin­non ja­kau­tu­van osa­puo­li­sen kes­ken, mut­ta ra­han mer­ki­tys tuo­daan esil­le vah­vas­ti.

Kim Ki-du­kin nä­ke­myk­sessä osoi­te­taan ta­ri­nan mo­lem­mat puo­let pai­kal­li­sen nä­kemänä, pros­ti­tuu­tion his­to­riaa ja mer­ki­tystä unoh­ta­mat­ta. Vää­rin­te­ke­mi­sen ko­ke­mus mää­ri­tellään jo­pa tur­han al­le­vii­va­ten, kos­to­toi­mil­le an­ne­taan run­saas­ti ruu­tuai­kaa. Se­ka­vuus häi­rit­see lop­pu­puo­lel­la.