A­la­ku­loi­sis­ta tun­nel­mis­ta al­ka­va jat­ko-o­sa löytää Fran­kin Was­hing­to­nis­ta il­man Ja­nea. Pre­si­dent­ti ta­put­taa ehkä ol­kapääl­le ja jen­gi­tap­po­jen lis­ta pi­te­nee jat­ku­vas­ti, mut­ta elämä tun­tuu on­tol­ta il­man rak­kaut­ta. On­nek­si kui­ten­kin val­ta­pii­rei­hin pe­siy­ty­nei­den hämärä­mies­ten suun­ni­tel­mat ku­ris­taa otet­taan ener­gia­mark­ki­nois­ta pa­laut­taa pa­rin pu­hevä­lei­hin.

Na­pa­kan ykkö­so­san jäl­keen huu­mo­ri tun­tuu nyt jun­naa­van pai­koil­laan, tai ai­na­kin me­nevän yli siitä missä ri­ma on ma­ta­lim­mal­la. Sli­ti po­ke­ril­la ve­det­ty hölmöi­ly jak­saa hu­vit­taa het­kittäin, ja pos­ket­to­mas­ta suih­ku­tap­pe­lus­ta eteenpäin me­no pa­ra­nee sel­keäs­ti. Mikään nap­pio­su­ma tämä ei ole, mut­ta ko­ko­nai­suus on sil­ti sel­keäs­ti ko­he­ren­tim­pi ja eh­dot­to­mas­ti haus­kem­pi kuin val­tao­sa vii­me­vuo­sien ai­vot­to­mis­ta su­per­he­ro/­di­sas­ter/­da­te/j­ne. mo­vie -ko­me­diois­ta.