Bott­le Sc­hoc­kin DVD-lai­tos il­mes­tyi jo ai­ko­ja sit­ten. Le­vy on kui­ten­kin ajan­koh­tai­nen keväällä 2011, kun Hel­sin­ki sai oman Ber­lin-tas­tin­gin­sa. Elo­ku­vas­sa ker­ro­taan siitä, kuin­ka kaik­ki al­koi, kun Uu­den maail­man vii­nit uh­ma­si­vat en­simmäi­sen ker­ran rans­ka­lai­sia aa­te­lis­vii­nejä.

Vii­ni on ih­meel­li­nen asia. Toi­saal­ta se edus­taa ar­kis­ta sel­viy­ty­mis­kei­noa ih­mis­kun­nan his­to­rias­sa, kun pi­laan­tu­nut juo­ma­ve­si oli ris­ki. Ar­vos­tuk­sen kes­ki­vai­hees­sa sen par­haim­pia il­me­ne­mis­muo­to­ja voi ver­ra­ta tai­tee­seen. Ää­ripäässään se edus­taa kor­kein­ta kir­kol­lis­ta sym­bo­lia, Jee­suk­sen ver­ta, jo­ka vuo­si ih­mis­kun­nan syn­tien an­teek­sian­nok­si.

Sa­maa mo­ni­nai­suu­den hen­keä oli vuon­na 1976 Yh­dys­val­tain 200-vuo­tis­juh­la­vuon­na, kun nok­ke­la brit­tiläi­nen vii­ni­kaup­pias Ste­ven Spur­rier kek­si kil­pai­lun, jos­sa ar­vos­te­tuim­mat rans­ka­lai­set vii­ni­gu­rut mais­toi­vat sok­ko­na rans­ka­lais­ta ja ame­rik­ka­lais­ta par­haim­mis­toa. He toi­sin sa­noen te­kivät sen it­se. 1973 Mon­te­le­na Char­don­nay ja 1973 Stag’s Leap ca­ber­net voit­ti­vat ko­ko shown. Tästä al­koi Uu­den maail­man vii­nien voit­to­kul­ku maail­mal­la, jo­ka nä­kyy muun muas­sa siinä, että jo­ka neljäs Al­kos­ta os­tet­tu pu­na­vii­ni tu­lee Chi­lestä.

Bott­le Shock ku­vaa asian­tun­te­vas­ti, elä­myk­sel­li­ses­ti ja haus­kas­ti jo kaup­pa­po­liit­ti­ses­ti mer­kittävää ta­pah­tu­maa. Elo­ku­vas­ta naut­tii jo­kai­nen vii­nistä kiin­nos­tu­nut, mut­ta kum­ma kyllä se tun­tuu an­ta­van eni­ten niil­le, joil­le ta­ri­na on jo tut­tu. Se mer­kit­see hyvää elo­ku­van­te­ko­ta­paa.

Vuon­na 1976 Ka­li­for­nian Na­pa Val­ley oli maa­lais­junt­tien idyl­li­nen seu­tu­kun­ta siinä missä Tyrnävän pe­ru­na­pel­lot edus­ta­vat omaa mie­li­ku­vaan­sa suo­ma­lai­sil­le. Se on nos­tal­gi­nen trip­pi ajal­le, jol­loin Na­pas­sa eivät vii­niä teh­neet uus­rik­kaat nou­suk­kaat, elo­ku­va-a­lan ni­met ja rocktäh­det.

Ka­li­for­nian vii­nejä vä­hek­symättä ne voit­ti­vat 1976 ja myö­hem­min­kin en­nen kaik­kea sik­si, että ne ovat kuin luo­tu­ja sok­ko­tes­tei­hin. Nuo­ri­na ne ovat hel­pom­min lä­hes­tyttä­vissä val­tai­san he­delmäi­syy­den ja kor­kean al­ko­ho­li­pi­toi­suu­den an­sios­ta. Rans­ka­lai­set vii­nit ovat ki­reäm­piä ja ne pärjäävät pa­rem­min ruo­kapöydässä. Mut­ta tämä on vain mie­li­pi­de.

Ym­pyrä on kään­ty­nyt nu­rin­nis­koin. Laa­tu­vii­nistä on tul­lut USA:s­sa sta­tus­sym­bo­li siinä missä count­ry club tai li­mu­sii­ni­kyy­ti. Rans­kas­ta löy­tyy tätä ny­kyä pal­jon enemmän ar­ki­sen jän­nittävää vii­nin­te­koa kuin Yh­dys­val­lois­ta.