Cu­ba Goo­ding Jr:n vetämä is­ku­ryhmä lä­he­tetään ha­ke­maan yk­sittäi­nen tut­ki­ja syrjäi­sestä aa­vik­ko­tu­ki­koh­das­ta, jon­ne ei enää saa­da ra­dioyh­teyttä. Nört­ti-nei­ti-kors­to suh­teel­taan ta­sa­puo­li­nen, mut­ta kom­man­do­ryhmänä ko­vin epäus­kot­ta­va pop­poo eh­tii hä­din tus­kin komp­lek­sin au­laan kun jo ih­meel­li­set il­miöt ja kum­mal­li­set pai­seet nos­ta­vat päätään. Ero­tuk­se­na Aliens -e­lo­ku­vas­ta tässä vas­tus­ta­ja­na ovat raa­ma­tun voi­mat, ku­ten ot­sik­ko an­taa odot­taa.

Tek­ni­ses­ti hyvä vi­deo­viih­dy­ke tois­taa ku­lu­nut­ta kaa­vaa uu­dis­ta­mat­ta sitä lain­kaan, mut­ta näyt­te­lijöi­den ka­li­be­ri on ko­vem­pi kuin odot­taa so­pi­si. Cu­ba Goo­din­gin CV:stä tätä saa­nee kui­ten­kin et­siä suu­ren­nus­la­sin kans­sa. Oh­jaa­ja­na Sean Con­ne­ryn poi­ka Ja­son, jo­ka te­kee tässä de­byyt­tioh­jauk­sen­sa pitkän näyt­te­lijäu­ran jäl­keen.

K-18 -lei­ma on pe­rus­tel­tu, sillä li­ma ja ve­ri lentävät kuin pa­him­mas­sa­kin lent­sus­sa ja myös pientä tyttö­jen vä­listä kans­sakäy­mistä vi­ri­tellään. Var­si­nai­siin go­re-e­lo­ku­viin ver­rat­tu­na me­no on kui­ten­kin hy­vin peh­moa.