No nyt hen­ki on koh­dal­laan! Iso, vä­rikäs ja vauh­di­kas sar­ja­ku­va­lef­fa pitää äksö­nin käyn­nissä ja seik­kai­lun hen­gissä upeas­ti. Tämä tun­tuu van­ho­jen ani­maa­tio­seik­kai­lui­den kes­ken­kas­vui­sel­ta ai­kuis­tu­mis­ta­ri­nal­ta, jo­ka näyttää coo­lil­ta ja viih­dyttää vii­mei­seen saak­ka.

Syn­kis­te­levän komp­lek­si­set san­ka­rit löy­tyvät to­ki muis­ta lef­fois­ta, tässä ne­li­kon lap­se­no­mai­nen po­si­tii­vi­suus ja seik­kai­luin­to pot­ki­vat ta­pah­tu­mia eteenpäin ener­gi­ses­ti vaik­ka het­kittäin pie­niin kas­vu­ki­pui­hin törmättäi­siin­kiin. Täl­lai­set vauh­titöys­syt tun­tu­vat tässä enintään hyp­py­reiltä koh­ti ta­ri­nan seu­raa­via len­nok­kai­ta vai­hei­ta. Ih­me kyllä ko­ko­nai­suus ei nyt ai­heu­ta pie­nintäkään näräs­tystä hie­man ai­kui­sem­mas­sa­kaan kat­so­jas­sa, mikä on to­del­li­nen yllä­tys vai­sun edel­li­so­san jäl­keen.