Pik­ku­poi­ka kuo­lee huu­me­dii­le­rei­den am­pu­min har­ha­lau­kauk­siin, mut­ta ti­lan­teen epä­sel­vyy­den vuok­si te­kijät sel­viävät ly­hyillä van­ki­la­tuo­mioil­la pelkästä huu­me­kau­pas­ta. Po­jan isä ei hyväk­sy ti­lan­net­ta vaan seu­raa mie­hiä ki­ven sisään sel­vittääk­seen ti­lit. Plii­sus­ta to­teu­tuk­ses­ta, löysästä läpästä ja kai­kis­ta kli­seistä huo­li­mat­ta elo­ku­va tar­joi­lee mie­len­kiin­toi­ses­ti avau­tu­van kos­to­ta­ri­nan, jo­ka kyllä­kin muis­tut­taa kum­mas­ti te­le­vi­sion Pa­ko-sar­jaa. Ka­ris­maa elo­ku­val­la on suu­rin piir­tein yhtä pal­jon kuin suih­kun lat­tial­la kuol­lee­na ma­kaa­val­la kar­vai­sel­la kors­tol­la, mut­ta Vä­ki­val­lan vi­hol­li­sen kor­vik­kees­ta tämä sil­ti käy. Tässä su­kas­ta löy­tyy bil­jar­di­pal­lo.