Kovat ratsastajat oli Steven Spielbergin ensimmäinen varsinaiseen teatterilevitykseen tehty kokoillan elokuva.
Kovat ratsastajat oli Steven Spielbergin ensimmäinen varsinaiseen teatterilevitykseen tehty kokoillan elokuva. Kukapa sitä enää muistaa, mutta nimen suommennoksesta vastaava ei ehkä tiennyt muuta kuin, että elokuva tapahtuu Teksasissa ja siinä näyttelee Ben Johnson.
Debyytti ei 1970-luvulla tehnyt henkilökohtaisesti juurikaan vaikutusta, mutta nyt 40 vuotta jälkeenpäin se tuntuu aliarvostetulta pikkuhelmeltä.
Ohjaaja on itse sanonut, että hän on luultavasti ainoa, jonka mielestä elokuvan poliisit ovat sankareita ja konnia kaikki ne, jotka luovat liiallisia odotuksia naiiviin nuorenparin selviytymiseksi.
Joko Spielberg tai aika ovat konservatiivisempia tai sitten käsikirjoittajapari Barwood/Robbins veivät nuorta ohjaajanalkua.
Tämä tarina on tosi. Pikkurikoksiaan istunut pariskunta pani vuonna 1969 Teksasin sekaisin kaapatessaan panttivangiksi poliisin. Viranomaiset olivat ottaneet pariskunnan vauvan huostaan ja määränneet tämän sijaisvanhemmille.
Elokuvan sävy ei ehkä aikoinaan auennut. Se ei ole tarpeeksi hauska, mutta riittävän muikea satiiri yhdysvaltalaisesta todellisuudesta. Viattomuuden aikaa edusti enää perhekuva mummon piirongin päällä.
Se pilkkaa hävyttömän suorasukaisesti poliisia, aseintoilijoita, punaniskoja, keskiluokkaa, rahvasta ja hieman uskovaisiakin. Aika poikkeuksellista Spielbergin myöhempiä otteita ajatellen.
Vilmos Zsigmondille tyypillinen luonnonvaloilmaisu tarkoittaa ikänsä näyttävää ja rakeista kuvaa. Tuskin tämä on koskaan näin tarkalta kuitenkaan näyttänyt. Ekstroissa on traileri. Spielberg ei kokoeilman muista elokuvista poiketen halua kommentoida dokumentein työtään, joka haiskahtaa aivan siltä itseltään eli kommunismilta. Sanan voi jopa lukea erään kohtauksen yhteydessä.
Elokuva on arvioitu Steven Speilberg Director’s Collection –kokoelmasta. Duelin tapaan tämä taitaa olla ainoa mahdollisuus nähdä elokuva tätä nykyä suomalaisena julkaisuna saati BD-versiona. (PS)