Kan­sainvä­li­ses­ti le­vi­tettävä do­ku­ment­tie­lo­ku­va Geor­ge Bush nuo­rem­man Yh­dys­val­lois­sa tun­tuu ole­van var­sin yk­si­puo­lis­ta. On jo liian help­poa va­li­ta syn­ti­pu­kik­si pre­si­dent­ti, yh­distää puo­len­tois­ta tun­nin ajan ko­ko Yh­dys­val­lat tämän toi­lai­lui­hin ja kerätä lo­puk­si eu­roop­pa­lais­ten sym­pa­tiat – pu­hu­mat­ta­kaan ar­vos­te­tuis­ta fil­mi­pal­kin­nois­ta.

P­hi­lip Sey­mour Hoff­ma­nin juon­ta­ma do­ku­ment­ti ku­vat­tiin his­to­rial­li­sik­si muo­dos­tu­nei­den vuo­den 2000 pre­si­den­tin­vaa­lien ai­ka­na. Se­ka­vas­ti lai­das­ta lai­taan hyp­pivä elo­ku­va näyttää voi­man­sa ame­rik­ka­lai­sen tyh­myy­den ku­vaa­ja­na. Las­ten suus­ta kuul­laan kaik­kein vai­kut­ta­vim­mat lau­sah­duk­set – do­ku­men­tin juon­ta­ja mu­kaan lu­kien.

Pe­rus­tat do­ku­ment­tie­lo­ku­van tuo­tan­nol­le eivät sai­si ol­la näin po­pu­lis­ti­sia ja mus­ta­val­koi­sia.