Co­he­nin vel­jes­ten uu­del­leen­fil­ma­ti­soin­ti täyttää kaik­ki hyvän ny­kylänkkä­rin vaa­ti­muk­set, mut­ta kal­pe­nee va­li­tet­ta­van selväs­ti ver­tai­lus­sa al­ku­peräis­ver­sion kans­sa. Tämä siitä­kin huo­li­mat­ta että Jeff Brid­ges te­kee ker­ras­saan mai­nion imi­taa­tion John Way­nen Roos­ter Cog­bur­nis­ta. Myös Hai­lee Stein­feld te­kee jämäkän suo­ri­tuk­sen isänsä mur­haa­jaa jah­taa­va­na pik­ku­tyttönä — jos­kin vah­van alun jäl­keen hah­mo muut­tuu vä­hi­tel­len hie­man me­kaa­ni­sek­si. Eikä Matt Da­mon­kaan ole lo­pul­ta lain­kaan huo­no hel­lyttävän yk­sin­ker­tai­se­na apu­lai­se­na, vaik­ka roo­li tu­lee hie­noi­se­na yllä­tyk­senä useam­man ja­son­bour­ne­mai­sen roo­lin jäl­keen.

Kar­hea pin­ta on elo­ku­vas­sa hy­vin koh­dal­laan, mut­ta ta­ri­nan sie­lu tun­tuu jää­neen ko­pio­ko­neen uu­me­niin. Muu­ta­mat uu­det koh­tauk­set tuo­vat to­ki vä­riä, mut­ta eivät riittäväs­ti. Lo­pul­ta al­ku­peräi­nen on mo­nin­ver­roin pa­rem­pi elo­ku­va, mut­ta jos sitä ei oli­si näh­nyt voi­si tätä­kin var­mas­ti ylistää.