So­der­berg­hin Che-ee­pok­sen jäl­kimmäi­nen osa loik­kaa Kuu­ban val­lan­vaih­dos­ta Bo­li­viaan, missä Che yrittää käyn­nistää uu­den val­lan­ku­mouk­sen. Yri­tys on kui­ten­kin tu­hoon­tuo­mit­tu ja pian vas­toinkäy­mi­siä sa­te­lee yhtä hel­pos­ti ja vääjäämättömäs­ti kuin edel­li­sellä ker­ral­la me­nes­tyk­siä.

Toi­sen osan myötä ee­pos saa pe­rin­tei­sen nou­su ja tu­ho -ker­to­muk­sen kaa­ren, jos­sa aiem­min me­nes­tyk­sekäs re­sep­ti osoit­tau­tuu uu­del­la yri­tyk­sellä koh­ta­lok­kaak­si. Elo­ku­va ku­vaa an­tau­muk­sel­la miestä, jo­ka nou­dat­taa op­pi­maan­sa kaa­vaa jääräpäi­ses­ti suos­tu­mat­ta nä­kemään olo­suh­tei­den muu­tos­ta. Tämä on yhtäai­kaa elo­ku­van vah­vuus ja heik­kous. Yhtäältä ta­pah­tu­mat muo­dos­ta­vat mie­len­kiin­toi­sen ja har­vem­min ku­va­tun jäl­kinäytök­sen me­nes­tyk­sel­le, mut­ta toi­saal­ta taas ker­to­mus jää ko­vin etäi­sik­si me­kaa­ni­ses­ti toik­ka­roi­van Chen li­pues­sa vä­liin­pitämättömän oloi­ses­ti koh­ti lo­pul­lis­ta tap­pio­ta. Suu­ret lin­jat hah­mot­tu­vat tässä­kin vain ri­vien vä­listä, mut­ta ar­ki piir­tyy us­kot­ta­vas­ti.