Espanjalaisten suhde Kuubaan on jopa läheisempi kuin portugalilaisten Brasiliaan.
Espanjalaisten suhde Kuubaan on jopa läheisempi kuin portugalilaisten Brasiliaan. Historia velvoittaa.
Moni galicialainen köyhä pääsi leivänsyrjään kaukaisella Karibialla, jopa Castron isä. Nyt tunkua olisi toiseen suuntaan. Ilman espanjalaisten tukiostoja kuubalainen sikari olisi kuollut.
Tästä läheisyydestä kumpuaa mainio musiikkielokuva, jonka vahvoina teemoina ovat ystävyys, perhe ja isänmaa.
Karibialla suhtaudutaan musiikkiin kuin Van Morrisonin mukaan vielä 1950-luvun Irlannissa: kaikki hyvä käy ja onnistuu. Kategorioista vapaasti elokuva puhkuu soulia, rockia, punkia ja hiphopia unohtamatta karibialaisia juuria.
Kaiken huipuksi espanjalais-ranskalaisessa yhteistyössä on saavutettu elokuva, joka luultavasti kelpaa Fidelille ja myös maltillisimmille toisinajattelijoille.
Laadukas kuva. Ääniraita tuntuu hieman ongelmalliselta. Stereo/subwoofer-valinnalla musiikin muhevat bassot pääsevät oikeuksiinsa, mutta dialogi leviää sivuille. Kun dialogin saa keskelle, kärsii basso. Ei ekstroja. (PS)