Per­jan­tai 13. päivän uu­si ver­sio on yhtä ai­kaa aiem­pien elo­ku­vien esio­sa, jat­ko-o­sa, kol­laa­si ja uu­del­leen­fil­ma­ti­soin­ti. Sek­siä, huu­mei­ta ja ve­ri­te­ko­ja kau­pit­te­le­va slas­her-e­lo­ku­va mit­taa hah­mo­jen­sa ve­re­vyyttä vii­dak­ko­veit­sellä tai luo­vu­tet­tu­jen lit­ro­jen mu­kaan, ja ta­ri­na­kin on mu­taa­tio aiem­pien osien DNA:s­ta. Uut­ta ovat oi­keas­taan vain vii­meistä kir­kai­suaan odot­ta­vat uh­rit, joi­den ri­vit täy­tyy ku­lu­tus­ta­va­ran lail­la ai­na jo­kai­seen elo­ku­vaan täy­dentää, ja en­simmäistä ker­taa lois­te­lias au­dio­vi­siuaa­li­nen to­teu­tus.

Uu­si ver­sio ei ole ol­lut kaik­kien sar­jan fa­nien mie­leen, mut­ta kau­hue­lo­ku­vien yleis­sar­jas­sa tar­kas­tel­tu­na tämä on puh­das­ta rau­taa. Elo­ku­va osaa säi­ky­tellä, kiu­soi­tel­la ja tap­paa – pai­koin mie­li­ku­vi­tuk­sek­kaas­ti, mut­ta ai­na ra­jul­la kä­dellä. Vai­kea­han tätä on kat­soa ta­sai­sel­la puls­sil­la.