Onko missään elokuvassa nähty näin paljon haalareita?
Onko missään elokuvassa nähty näin paljon haalareita?
Siitä huolimatta Fritz Langin science fiction –klassikko ei ollut neuvostojen maan, eikä tietenkään samaan tapaan joukkohysteriaan voimansa perustaneiden natsien suosiossa. Vain huumori, eli vallanpitäjien tekeminen naurettavaksi voisi olla totalitärismille tuhoisampaa.
Tuskinpa nykypäivänäkään kaikki tahot pitävät tästä, sillä Metropolis ennustaa kahden luokan maailman ja yhteiskuntien syntyä. Samalla se varoittaa ideologioiden mahdottomuuksista ja suuryritysten luomista vaaroista.
Fritz Lang toimii melodraaman, visuaalisen mahtipontisuuden ja komean musiikin voimin. Juoneen hän otti vaikutteita kreikkalaisista taruista, Shakespearelta ja Mary Shelleyltä. Keitos on sen verran tapainoinen, ettei lopulta edes dialogi olisi tarpeen, se olisi vain turha mauste kokonaisuudessa.
Langin näkemys on yhteiskunnallisesti yhtä armottoman tarkkaa kuin Alfred Döblinin samaan aikaan julkaistussa Berlin Alexanderplatz –romaanissa. Natsien esiaste, rintamalla palanneiden ensimmäisen maailmansodan vetetaanien Freikorps oli tappanut Rosa Luxembourgin jo vuosia sitten, mutta työväestön sielusta taisteleva kansainvälinen kommunismi pelotti yhä Weimarin tasavallassa. Varjoissa häämötti Adolf Hilerin varjo.
Loppujen lopuksi ihmeen harva elokuvanharrastajakaan on mestariteosta nähnyt — ainakaan alkuperäisessä pituudessaan. DVD-laitos sisältää 25 minuuttia kadonneeksi vuosikymmenet luultua aineistoa. Argentiinasta löydetyn kopion taso on erittäin huono. Mutta nämä arvokkaat kohtaukset ainakin erottaa selvästi. Efekti on aika tavalla sama kuin Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan –kirjassa ja Väinö Linnan Sotaromaanissa, joissa sensoroitu aineisto eroteltiin kursiivilla. Tässä tapauksessa pitää oikein kunnolla pohtia, miksi kohtaukset on aikoinaan leikattu ja kenen toimesta. Myös Lang teki monta versiota materiaalista.
Tarina kertoo suuryhtiön hallitsemasta tulevaisuuden kaupungista, jossa työläiset uurastavat maan uumenissa ja yläluokka elää yltäkylläisyydessä. Valta on alistettu diktaattori-tiedemies Joh Fredersenille. Tämän poika rakastuu naispuoliseen työväen jeesukseen (kaiken lisäksi nimeltään Maria), joka julistaa vapahtajan ilosanomaa. Diktaattori pyrkii estämään kapinan luomalla Rotwang-apurinsa avulla robotin, joka saa Marian ulkomuodon. Loppu on onnellinen, kun inhimillisyyden pyhä kolminaisuus ymmärretään eli tarvitaan kädet, aivot ja sydän.
Kuvan tarkkuus on erinomainen ja musiikki soi komeasti. Löydetyt kohtaukset ovat hyvin likaisia ja suttuisia. Ne ovat 1.37:1-suhteessa kuten aikoinaan elokuvateattereissa.Levylle ei ole tallennettu ekstroja. (PS)