Paulan seitsemäs raskauskuukausi vahvistaa epäilyjä äitiyden näennäisestä auvoisuudesta.
Paulan seitsemäs raskauskuukausi vahvistaa epäilyjä äitiyden näennäisestä auvoisuudesta. Lapsen isä on poistunut kuvioista äkillisen tragedian kautta. Toistaiseksi syntymätön lapsi kehittyy turhan nopeasti. Vatsakkaan äidin jatkuvat pettymykset sosiaalisissa tilanteissa kärjistyvät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi.
Vahvasta johdattelusta huolimatta, Alice Lowen äitiysvisio Prevenge ei esitä feminististä, kapeakatseista kuvaa miesten itsekkyydestä, kolmijalkaisten yleiskusipäisyyteen nojaten. Elokuva kommentoi terävästi yhteiskunnan ja äitiyden ongelmallista matkaa käsi kädessä. Lowe ei kuitenkaan alennu yksipuoliselle osoittelun asteelle.
Prevenge näyttäytyy vahvimmillaan — ja hauskimmillaan — katsojan kääntäessä asetelman päälaelleen, laventaessa kulmaa.
Odotusaikaan, äitiyden ensiaskeliin liittyvät valitukset ovat yksilöllisiä. Tunnettua silti on, että äitiys ajaa vatsakaksikon erityiseen itsekkyyden tilaan. Ulkoiset tekijät raivataan raskauden tieltä, hormonit herättelevät psyyken muuttujia. Omasta raskausajasta muodostuu maailman tärkein, ellei jopa ainoa, asia. Toisaalta, postpartum, olemme kaikki kuulleet väsyneen äidin suostuvan kaupan jonossa lapsensa toistuviin jäätelövaatimuksiin. Prevenge suostuu näihin pyyntöihin jo ennen synnytystä.
Avarakatseinen lähestyminen ansaitsisi kylkeensä timmimpää käsikirjoitusta, kustannustoimittajan punakynää. Todellisen vatsan kanssa esiintyvä Alice Lowe ohjaa itseään omasta tekstistään. Auteur-pohjaisen sooloperformanssin ote lipsuu siellä sun täällä. Konsepti ei pysy kasassa loppuun asti, sekavuus ja toisto vaivaavat, teatraalisuus riivaa solistia.
Night Visions esittää viihdyttävää, hyvistä aihioista ammentavaa veitsikomediaa kevään 2017 festivaaleilla. Prevenge nähdään englanninkielisenä ilman tekstityksiä. (VA)