Englantilaiseen aristokraattiperheeseen aviottomana lapsena ilmestyvä tummaihoinen pikkutyttö Belle opettelee koko pienen elämänsä ajan eloon jossakin palvelusväen ja talon herrasväen välimaastossa kunnes muuttuva yleinen ilmapiiri tempaa hänet tapahtumien keskiöön.
Englantilaiseen aristokraattiperheeseen aviottomana lapsena ilmestyvä tummaihoinen pikkutyttö Belle (Gugu Mbatha-Raw) opettelee koko pienen elämänsä ajan eloon jossakin palvelusväen ja talon herrasväen välimaastossa kunnes muuttuva yleinen ilmapiiri tempaa hänet tapahtumien keskiöön. Käänteistä tekee erityisen painokkaita se, että perheen patriarkka sattuu olemaan korkeimman oikeuden tuomari (Tom Wilkinson), jonka työpöydällä lepää orjalaiva Zongilla kuolleiden ihmisten tapaus ja orjakaupan kohtalo yhtenä Britannian talouden moottoreista.
1700-luvun loppupuoliskolle sijoittuva tarina ottaa innoituksensa tuntemattoman taidemaalarin teoksesta, jossa kaksi epätavallista serkusta, toinen tumma- ja toinen valkoihoinen, poseeravat täysin tasavertaisina. Maalauksen Dido Elizabeth Bellen elämästä tunnetaan ilmeisen vähän, eikä hänen tiedetä vaikuttaneen voimallisesti Zongin tapauksen käsittelyyn, mutta elokuva maalaa valitsemansa henkilökuvan elävästi ja vetoavasti.
Löyhästi todellisiin hahmoihin perustuva elokuva punoo kiehtovan kertomuksen muuttuvasta maailmasta, jossa yhtä lailla epäpyhä orjakauppa ja seurapiirien säännöstellyt kosiskelurituaalit kokevat omat muutospaineensa. Tämä vastakkainasettelu voisi maistua keinotekoiselta yhteiskunnan karrikatyyriltä, mutta nyt palaset loksahtavat mainittavan hyvin kohdalleen ja elokuva paitsi luo periodinsa virheettömästi myös löytää tarinansa vaivatta.
Englantilaiset Mbatha-Raw ja Wilkinson loistavat molemmat hyvin kirjoitetuissa pääosissa, joille käsikirjoitus antaa mukavasti asennetta otteisiin ja virtaa vuorosanoihin. Tästä huolimatta kerrontaa varjostaa hienoinen vaivaantuneisuus, joka ei ehkä kuitenkaan välity tekstityksen kautta elokuvaa seuraavalle katsojalle. Kokonaisuutena tämä on komea ja uskottavanoloinen tarina, joka on saanut lähes yhtä onnistuneen toteutuksen.
Audiovisuaaliset puitteet ovat hienosti kohdallaan. Periodikuva on elävä ja teknisesti moitteeton. Äänipuolella kaunis musiikkiraita pitää liekin jatkuvasti elossa, eikä äänimailmaan immersiota käy muutoinkaan juuri moittiminen. Ekstroissa traileri, kuvagalleria ja osin päällekkäiset mainoshenkiset koosteet tarinasta, pääosan Mbatha-Rawsta, oikeasta Bellestä, maalauksesta tarinan taustalla ja itse maalauksen taustasta (yht. 19 min.). (IJ)