Lokakuisen vallankumouksen sankari, eversti Sergei Kotov nauttii läheistensä seurasta maaseudulla.
Lokakuisen vallankumouksen sankari, eversti Sergei Kotov nauttii läheistensä seurasta maaseudulla. Rauha rikkoontuu Misha-serkun saapuessa Moskovasta. Talon naisväki pitää virkeän nuorenmiehen seurasta everstin suhtautuessa hiukan epäilevämmin miehen yllättävään paluuseen.
Elokuvan juoni sisältää lähinnä lojumista ja tyhjäntoimittamista, mutta se kaikki kuvataan hyvin intensiivisesti. Kuvien sisään on kirjoitettu paljon sivistystä, tapakulttuuria ja hyvää tahtoa. Stalinin aikakauden Neuvostoliittoa asukkeineen on tuskin mahdollista kuvata kunnioittavammin.
Metsä- ja järvimaisemat suorastaan hehkuvat sosialistista realismia. Draama ei jatkuvasti kanna juonensa varassa. Tällöin tarinaa kannattaa ovelasti piilotettu huumori. Ohjaus on tasapainossa hitaasta temposta huolimatta. Ohjaaja itse piirtää näyttelemästään eversti Kotovista vahvan karikatyyrin, sankarin, joka ei tee itsestään sankaria työn ulkopuolella — tarpeetta.
Kirkkaat värit leviävät laajalle, auringonvalon ollessa jopa epätodellisen pehmeä. Anamorfisuus kadottaa osan kuvapinta-alasta. Stereoraita toistaa riittävällä tarkkuudella. Ekstroissa luettavissa biografioita. Venäläis-ranskalainen yhteistuotanto voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin, sekä Cannesissa juryn Grand Prix -palkinnon.